torstai, 9. elokuu 2012

Tämä blogi muuttaa

eli tulevaisuudessa meidät löytää osoitteesta: http://karvaveljekset.blogspot.fi
Ei ollut kivaa kuvien katoaminen, ei :(

sunnuntai, 17. kesäkuu 2012

Viikonloppu näytelmissä :)

Tähän viikonloppuun Mikolle oli buukattu parikin näyttelyä.

Lauantaina aloitimme Kotkan Ruusu KV-näyttelyllä. Valkkareita oli ilmoitettu 27 kappaletta, mutta paikalla oli muutama vähemmän. Tuomarina toimi Leila Kärkäs. Ilma oli aurinkoinen ja melkeinpä kuuma. Urheilukeskuksen hiekkakenttä pöllysi melko inhasti. Yritin hillitä Mikon pahinta intoilua kävelemällä kotoa näyttelypaikalle. Ehkä se vähän auttoikin, mitä nyt toisille uroksille pitää aina vähän äristä  .

Arvostelu oli tällainen: Erinomaiset mittasuhteet & vahvuus. Hyvä vahva uroksen pää, oikeat pään linjat. Hyväasentoiset korvat. Silmät & pigmentti turhan vaaleita. Erinomainen raajarakenne. Hyvä kaula. Turhan laskeva ylälinja. Hyvä rintakehä & eturinta. Hieman korkealla kannettu häntä. Liikkuu erittäin hyvin. Erinomainen karvanlaatu. Miellyttävä käytös.

Tuloksena ERI ja NUK2. Tuomari sanoi nuorten luokan uroksia sijoittaessaan, ettei pidä kummankaan hännänkannosta ja meille valitti pigmentin vaaleutta. Hännänkanto ei kyllä ole ollut moitittava asia Mikolla ennen ja tuo arvostelussa mainittu "turhan laskeva ylälinja" on mielestäni omituinen. Ei ole kukaan muu tuomari koskaan näin tulkinnut . Mut täähän on tätä . Arvosanoja jaettiin linjalla H-ERI. Pigmentti taisi olla tuomarille tosi merkitsevä asia, muutoin kyllä melko erilaisia ja erityyppisiä koiria sijoitteli....

 

Sunnuntaina suuntasimme Helsinkiin, kohteena KV-näyttely Aptus Show. Valkkareita oli ilmoittautunut 31 kappaletta ja vain pari puuttui, vaikka tuomari oli vaihtunut espanjalaisesta miehestä Paula Rekirantaan. Ilma oli ihan karmea. Sade alkoi vähän ennen kehien alkua ja vettä tuli välillä ihan kaatamalla .

Arvostelu tänään: Tyypiltään erinomainen. Oikeat rungon mittasuhteet. Kauniit pään linjat. Silmät voisivat olla hieman tummemmat. Hyvät korvat. Erittäin hyvä kaula, riittävä eturinta ja rinnan syvyys. Oikein kulmautunut takaosa. Hyvä luusto. Hyvä ylälinja sekä seistessä & liikkeessä. Pitkäaskeliset tehokkaat liikkeet.

Tuloksena ERI, NUK1, SA, PU2, SERT, varaCACIB. Tänään tuomari sanoi SA:ta pohtiessan, ettei ole erityisen ihastunut koiran ilmeeseen eli naamaan, mutta SA:n antaa hyvien liikkeiden takia. Em. komentin takia odotuksia PU-kehään ei ollut, mutta yllättäen tuomari nostikin vain valiouroksen Mikon edelle ja Mikko oli kakkonen ja Mikolle kuudes SERTI!!! Ja on tuo ylälinjakin tänään tulkittu vähän toisin .

PU-kehän jälkeen oltiin ihan läpimärkiä ja kylmissään, niin jäi nartut katsomatta . Tuomari jakoi arvosanoja H-ERI -linjalla ainakin uroksille. Karvanpituudella tai sen värillä ei tainnut olla mitään merkitystä, eikä pigmentinkään perusteella sijoituksia jaettu.  Liike oli varmaan kaikkein tärkein kriteeri sijoitettaessa.

 

Taas olemme tyytyväisiä ja iloisia !  Kohti uusia seikkailuja, mutta nyt vähän taukoa näyttelyistä, joskus heinäkuussa sitten joku pyörähdys kehässä .

sunnuntai, 10. kesäkuu 2012

MUSTI 3 VUOTTA!

Musti vietti eilen syntymäpäiväänsä, kun 3 vuotta tuli täyteen!

Oikein paljon onnea kultamussukalle

Pienenä poikana

Eilen synttärikakkua odotellessa 

lauantai, 26. toukokuu 2012

UMT:n ryhmnäyttely Helsingissä 26.5.2012

Aamulla suuntasimme Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskukseen Ulkomuototuomareiden järjestämään ryhmänäyttelyyn. Sääkin oli muuttunut aamuyön sateiden jäljiltä lämpimäksi auringonpaisteeksi. Valkkareita oli ilmoitettu ja paikalla 10 ja tuomaroinin hoiti tiukahko vanhempi rouva, Marja Talvitie. Uroksia oli vain kolme; kaksi junnua ja Mikko nuorten luokassa. Junnu-urokset taisivat saada EH:t ja Mikko sai sitten ERIn ilman SA:ta eli ei uroksille sertejä tänään . Pari narttua sai SA:n, joten saatiin rotuun edes ROP. SA:t menivät pitkäkarvaiseille koirille ja Mikko taisi olla ainoa lyhyempikarvainen, joka sai edes ERIn. Tuomarilla oli selvästi mieltymys pitempään karvanpituuteen valkkareilla, koska kaikkien lyhyempikarvaisten arvosteluissa toivottiin pidempää karvaa ja meitä lyhyempikarvaisi taisi kuitenkin olla puolet .

Pitäähän ERIin tietysti aina olla tyytyväinen. Mikko pääsikin kotimatkalla uimaan ihan omineen ilman "velipoikia", kun oli niin kuuma autossa. Ja mikäs siinä, kyllähän tuo lyhyempi turkki tällaisilla keleillä kuivuu mukavan nopeasti .

tiistai, 15. toukokuu 2012

Näyttelyitä, viettejä ja muuta :)))

Hups, kuinka aika hurahtaa nopeasti . Pikkuisen on ollut blogipäivityksessä taukoa, jota nyt paikkaillaan.

Tänään pojat pääsivät uimaan. Tosin kävivät isommat jo viime viikolla heittämässä talviturkit, kun niin kuraisina pellolta tulivat. Mutta kyllä tuo merivesi vielä on aika kylmää, vaikka innoissan uivatkin. Pieni Mario ei uskaltautunut vielä kylmään veteen uimaan. Viimeviikolla Mario kasteli vain vähän tassuja, nyt uskalsi kahlata jo mahaa myöten .

Vesipedot ja rantapoika

Hyi hitsi, kun on kylmää!!!!

Yhdessä kuten ennenkin

Ilmeellä

 

Eilen kävimme juoksentelemassa ja kuvaamassa kivilouhoksella. Tässä pari uutta kuvaa Mariosta, nyt 4,5 kk

Hiekkanenu

 

 

Äitenpäiväviikonloppu meni koiranäyttelyiden merkeissä. Lauantaina suuntasimme Mikon kanssa TAMPERE KV -näyttelyyn. Paikalla oli reilut 30 valkkaria ja tuomarina tiukka Tom Kankkonen. Me olemme olleet Kankkosen tuomaroitavina ennenkin, josta Mikon ensimmäinen sertikin on . Kankkonen piti Tampereellakin tosi tiukkaa linjaa. Tuomarointi poikkeaa ehkä muista tuomareista ja on "saksanpaimenkoiramaista", koska kyseessä on saksanpaimekoirien kasvattaja ja tuomari.  Rakenne tutkitaan todella tarkaan, kulmaukset ovat äärimmäisen tärkeitä ja jalkojen asennot, mutta niidenkin edelle menee liike. Tuomari perustelee handlerille ja sijoitetuissa koirissa myös yleisölle, miksi koira sai tietyn laatuarvosanan ja sijoituksen. Aina on jotain huomautettavaa , koska tuskin täydellistä koiraa onkaan. Mikko sai kuitenkin ERIn ja oli luokkansa ykkönen, NUK1. SA jäi tänään saamatta, mutta niitä jaettiin vain kaksi, valioluokan urokselle ja nartulle (ainoat valiot). Olemme siis todella tyytyväisiä päivään ja tuomarikin sanoi, että erittäin lupaava koira ja kehoitti jatkamaan uraa. Tosin emännällä on polvi ruvella, kun ei osaa juosta!!!! Mahtoi Mikkoa hävettää kehässä . Mikon arvostelu on näyttelyt sivulla ja hyvin samanlainen, osin sanatarkasti, kuin saman tuomarin reilun puolen vuoden takainen arvostelu .

Sunnuntaina Äitienpäivänä piipahdimme naapurikaupungin HAMINA KV -näyttelyssä. Valkkareita Haminassa oli parikymmentä ja tuomarina Tarja Löfmän, jolla myös olemme olleet ennen. Sielläkin meni tosi hienosti ja Mikko sai todella hienon arvostelun (löytyy Näyttelyt-sivulta). Ekan kerran luki arvostelussa jopa "esiintyy kauniisti" Pääsimme jopa kilpailemaan ykköspaikasta, vaikka tuomari oli jo sijoittanut valiouroksen edellemme PU-kehässä. Tässä vaiheessa valitettavasti kaunis esiintyminen oli jo tiessään. Mikko oli kuumentunut lähelle eteen tulleelle kilpakumppanille ja Mikon mielestä misseilyllä ei mitään sijoituksia ratkaista vaan ihan reilulla äijämäisellä tappelulla... , tuomari ei ehkä ollut samaa mieltä . Lopputuloksissa MIkko kuitenkin hienosti ERI, NUK1, SA, PU2, vaSERT, vaCACIB.

Hassua on, että lauantain arvostelussa Tampereella Mikolla on "hyväasentoinen hieman lyhyt lantio" ja sunnuntaina Haminassa "erinomainen, pitkä lantio". Tätä tää misseily on .

 

Pari viikkoa aiemmin 28.4.2012 käväisimme LAHTI KV-näyttelyssä. Se meinasi jäädä väliin, kun edellisenä iltana pesin Mikon ja sen jälkeen koira alkoi elämänsä ekan kerran ontua. Aamulla kuudelta ennen lähtöä Lahteen juoksutin koiraa takapihalla ja yritin nähdä, että ontuuko se vielä. Näytti, ettei Mikko ravissa ontunut ja päätimme lähteä matkaan. Lahdessa oli valkkareita reilu 30 ja tuomarina norjalainen Per Kristian Anderssen. Ennen kehiä juoksutin Mikkoa kehässä ja Elina katsoi, ettei se onnu. Oman vuoron koittaessa, tuomari juoksutti ensin koko luokan ja selvästi jo valitsi siinä vaiheessa omat suosikkinsa. Yksilöarvostelussa Mikko alkoikin taas ontua. Se ei enää tuntunut tässä vaiheessa haittaavan tuomaria ja Mikko saikin ERIn ja voitti ensimmäisen nuorten luokkansa saaden myös SAn. Ajattelin, että turha mennään ontuvan koiran kanssa Paras Uros -kehään, mutta ei sentään! Mikko tuli toiseksi heti upean valiouroksen, Joken, jälkeen ontumisestaan huolimatta. Mikon viides SERTihän sieltä napsahti, kun Suomen valio oli ykkösenä ja ensimmäinen vaCACIBkin saatiin. Kannatti siis lähteä!!!! Ei Mikko kyllä ollut muutoinkaan oma itsensä eli jalka oli varmaan kipeä. Se oli nimittäin näyttelypaikalla huomattavasti rauhallisempi kuin yleensä eli ei tuijottelemalla ja rähisemällä haastanut riitaa toisten urosten kanssa , makaili vaan. Jalka tervehtyi kuitenkin nopeasti , kenties astunut johonkin terävään??

Käväisimme Lahdessa myös Suomen Valkoinenpaimenkoirayhdistyksen kevätkokouksessa noutamassa Mikolle yhdityksen Vuoden 2011 Näyttelypentu kiertopalkinnon ja kunniakirjan .

Kehässä Lahdessa

Viikkoa ennen Lahden näyttelyä eli 22.4.2012 kävimme Mikon kanssa KPH:n (Karjalan Palveluskoiraharrastajat) viettitestauksessa, kun sellainen paikkakunnalla järjestettiin. Mikko käyttäytyi melkolailla odotetusti. Pyysin maalimiestä aloittamaan testin raipan lätkäisyllä katuun, että koira "herää". Yleensähän aloitetaan leikkimällä ja saalistamalla, jos ei hiha ole ennestään tuttu juttu. Maalimies aloitti kuten pyysin ja koira heräsi heti ja testi pääsi vauhtiin. Jälkikäteen maalimies sanoi, että yleensä kun ihmiset pyytävät kuten minä ja väittävät tuntevansa koiran, käykin niin, että koira lähtee raipan paukautusta pakoon .  Maalimiehen mukaan Mikon puolustusvietti on hiukan parempi kuin saalisvietti ja otekäyttäytyminen on kaikkein heikoin lenkki tässä tapauksessa. Mikon otekäyttäytyminen on huomattavasti parantunut aiemmasta ja se on kuitenkin koulutettavissa oleva ominaisuus. Minun täytyy tähän väliin todeta, että suurin osa koirankouluttajista (maalimiehistä ja muista) suhtautuu tähän valkoiseenpaimenkoiraan hyvin "skeptisesti". On se niin monta kertaa huomattu. Eivät tunne rotua ja sen tunnustavatkin, mutta ennakkokäsitys on selvä, ei näissä blodeissa oo "munaa" . Ehkä he ovat pääpiirteissään jopa oikeassa, mutta varsinkin valkkareissa on kuitenkin hyvin suurta hajontaa yksilötasolla. Mikolta löytyisi kuitenkin sen verran viettejä, että kyllä sen kanssa voisi ehkä suojelua harrastaa . Koira pitää vaan ensin saada reaktiivisesta aktiiviseksi eli niin, että koira itse ikäänkuin aloitaa. Luulen, että se ei olisi Mikon kanssa ongelma. Tässä pari Mian ottamaa kuvaa (kiitos, Mia) Mikon viettitestistä:

Lällätteleeks' toi äijä mulle?

Koira kiinni hihaan ja pyörimään

 

Ja sitten yritetään olla taas vähän aktiivisempia ja päivitää vähän lyhyemmällä välillä ja lyhyemmillä päivityksillä . Kesää odotellaan !