Hups, kuinka aika hurahtaa nopeasti . Pikkuisen on ollut blogipäivityksessä taukoa, jota nyt paikkaillaan.

Tänään pojat pääsivät uimaan. Tosin kävivät isommat jo viime viikolla heittämässä talviturkit, kun niin kuraisina pellolta tulivat. Mutta kyllä tuo merivesi vielä on aika kylmää, vaikka innoissan uivatkin. Pieni Mario ei uskaltautunut vielä kylmään veteen uimaan. Viimeviikolla Mario kasteli vain vähän tassuja, nyt uskalsi kahlata jo mahaa myöten .

Vesipedot ja rantapoika

Hyi hitsi, kun on kylmää!!!!

Yhdessä kuten ennenkin

Ilmeellä

 

Eilen kävimme juoksentelemassa ja kuvaamassa kivilouhoksella. Tässä pari uutta kuvaa Mariosta, nyt 4,5 kk

Hiekkanenu

 

 

Äitenpäiväviikonloppu meni koiranäyttelyiden merkeissä. Lauantaina suuntasimme Mikon kanssa TAMPERE KV -näyttelyyn. Paikalla oli reilut 30 valkkaria ja tuomarina tiukka Tom Kankkonen. Me olemme olleet Kankkosen tuomaroitavina ennenkin, josta Mikon ensimmäinen sertikin on . Kankkonen piti Tampereellakin tosi tiukkaa linjaa. Tuomarointi poikkeaa ehkä muista tuomareista ja on "saksanpaimenkoiramaista", koska kyseessä on saksanpaimekoirien kasvattaja ja tuomari.  Rakenne tutkitaan todella tarkaan, kulmaukset ovat äärimmäisen tärkeitä ja jalkojen asennot, mutta niidenkin edelle menee liike. Tuomari perustelee handlerille ja sijoitetuissa koirissa myös yleisölle, miksi koira sai tietyn laatuarvosanan ja sijoituksen. Aina on jotain huomautettavaa , koska tuskin täydellistä koiraa onkaan. Mikko sai kuitenkin ERIn ja oli luokkansa ykkönen, NUK1. SA jäi tänään saamatta, mutta niitä jaettiin vain kaksi, valioluokan urokselle ja nartulle (ainoat valiot). Olemme siis todella tyytyväisiä päivään ja tuomarikin sanoi, että erittäin lupaava koira ja kehoitti jatkamaan uraa. Tosin emännällä on polvi ruvella, kun ei osaa juosta!!!! Mahtoi Mikkoa hävettää kehässä . Mikon arvostelu on näyttelyt sivulla ja hyvin samanlainen, osin sanatarkasti, kuin saman tuomarin reilun puolen vuoden takainen arvostelu .

Sunnuntaina Äitienpäivänä piipahdimme naapurikaupungin HAMINA KV -näyttelyssä. Valkkareita Haminassa oli parikymmentä ja tuomarina Tarja Löfmän, jolla myös olemme olleet ennen. Sielläkin meni tosi hienosti ja Mikko sai todella hienon arvostelun (löytyy Näyttelyt-sivulta). Ekan kerran luki arvostelussa jopa "esiintyy kauniisti" . Pääsimme jopa kilpailemaan ykköspaikasta, vaikka tuomari oli jo sijoittanut valiouroksen edellemme PU-kehässä. Tässä vaiheessa valitettavasti kaunis esiintyminen oli jo tiessään. Mikko oli kuumentunut lähelle eteen tulleelle kilpakumppanille ja Mikon mielestä misseilyllä ei mitään sijoituksia ratkaista vaan ihan reilulla äijämäisellä tappelulla... , tuomari ei ehkä ollut samaa mieltä . Lopputuloksissa MIkko kuitenkin hienosti ERI, NUK1, SA, PU2, vaSERT, vaCACIB.

Hassua on, että lauantain arvostelussa Tampereella Mikolla on "hyväasentoinen hieman lyhyt lantio" ja sunnuntaina Haminassa "erinomainen, pitkä lantio". Tätä tää misseily on .

 

Pari viikkoa aiemmin 28.4.2012 käväisimme LAHTI KV-näyttelyssä. Se meinasi jäädä väliin, kun edellisenä iltana pesin Mikon ja sen jälkeen koira alkoi elämänsä ekan kerran ontua. Aamulla kuudelta ennen lähtöä Lahteen juoksutin koiraa takapihalla ja yritin nähdä, että ontuuko se vielä. Näytti, ettei Mikko ravissa ontunut ja päätimme lähteä matkaan. Lahdessa oli valkkareita reilu 30 ja tuomarina norjalainen Per Kristian Anderssen. Ennen kehiä juoksutin Mikkoa kehässä ja Elina katsoi, ettei se onnu. Oman vuoron koittaessa, tuomari juoksutti ensin koko luokan ja selvästi jo valitsi siinä vaiheessa omat suosikkinsa. Yksilöarvostelussa Mikko alkoikin taas ontua. Se ei enää tuntunut tässä vaiheessa haittaavan tuomaria ja Mikko saikin ERIn ja voitti ensimmäisen nuorten luokkansa saaden myös SAn. Ajattelin, että turha mennään ontuvan koiran kanssa Paras Uros -kehään, mutta ei sentään! Mikko tuli toiseksi heti upean valiouroksen, Joken, jälkeen ontumisestaan huolimatta. Mikon viides SERTihän sieltä napsahti, kun Suomen valio oli ykkösenä ja ensimmäinen vaCACIBkin saatiin. Kannatti siis lähteä!!!! Ei Mikko kyllä ollut muutoinkaan oma itsensä eli jalka oli varmaan kipeä. Se oli nimittäin näyttelypaikalla huomattavasti rauhallisempi kuin yleensä eli ei tuijottelemalla ja rähisemällä haastanut riitaa toisten urosten kanssa , makaili vaan. Jalka tervehtyi kuitenkin nopeasti , kenties astunut johonkin terävään??

Käväisimme Lahdessa myös Suomen Valkoinenpaimenkoirayhdistyksen kevätkokouksessa noutamassa Mikolle yhdityksen Vuoden 2011 Näyttelypentu kiertopalkinnon ja kunniakirjan .

Kehässä Lahdessa

Viikkoa ennen Lahden näyttelyä eli 22.4.2012 kävimme Mikon kanssa KPH:n (Karjalan Palveluskoiraharrastajat) viettitestauksessa, kun sellainen paikkakunnalla järjestettiin. Mikko käyttäytyi melkolailla odotetusti. Pyysin maalimiestä aloittamaan testin raipan lätkäisyllä katuun, että koira "herää". Yleensähän aloitetaan leikkimällä ja saalistamalla, jos ei hiha ole ennestään tuttu juttu. Maalimies aloitti kuten pyysin ja koira heräsi heti ja testi pääsi vauhtiin. Jälkikäteen maalimies sanoi, että yleensä kun ihmiset pyytävät kuten minä ja väittävät tuntevansa koiran, käykin niin, että koira lähtee raipan paukautusta pakoon .  Maalimiehen mukaan Mikon puolustusvietti on hiukan parempi kuin saalisvietti ja otekäyttäytyminen on kaikkein heikoin lenkki tässä tapauksessa. Mikon otekäyttäytyminen on huomattavasti parantunut aiemmasta ja se on kuitenkin koulutettavissa oleva ominaisuus. Minun täytyy tähän väliin todeta, että suurin osa koirankouluttajista (maalimiehistä ja muista) suhtautuu tähän valkoiseenpaimenkoiraan hyvin "skeptisesti". On se niin monta kertaa huomattu. Eivät tunne rotua ja sen tunnustavatkin, mutta ennakkokäsitys on selvä, ei näissä blodeissa oo "munaa" . Ehkä he ovat pääpiirteissään jopa oikeassa, mutta varsinkin valkkareissa on kuitenkin hyvin suurta hajontaa yksilötasolla. Mikolta löytyisi kuitenkin sen verran viettejä, että kyllä sen kanssa voisi ehkä suojelua harrastaa . Koira pitää vaan ensin saada reaktiivisesta aktiiviseksi eli niin, että koira itse ikäänkuin aloitaa. Luulen, että se ei olisi Mikon kanssa ongelma. Tässä pari Mian ottamaa kuvaa (kiitos, Mia) Mikon viettitestistä:

Lällätteleeks' toi äijä mulle?

Koira kiinni hihaan ja pyörimään

 

Ja sitten yritetään olla taas vähän aktiivisempia ja päivitää vähän lyhyemmällä välillä ja lyhyemmillä päivityksillä . Kesää odotellaan !